Masennuksen ehkäisy: ruokavalio vai ravintoaineet?

Edellisessä kirjoituksessa kävin läpi yleisesti ruokavalion laadun ja erityisesti Välimeren ruokavalion yhteyksiä masennukseen työikäisillä. Sain edellisestä kirjoituksesta paljon kysymyksiä siitä, mitkä ravintoaineet terveyttä edistävässä ruokavaliossa vähentävät masennusriskiä. Kyse on kuitenkin epätodennäköisesti joukosta yksittäisiä ravintoaineita. Olisi hienoa jos masennus voitaisiin estää ja hoitaa ravintolisillä, mutta se onnistuu todennäköisesti vain tietyissä tapauksissa jos tietystä ravintoaineesta on selkeä puute. (lisää…)

Tagged Read More

Ruokavalion laadun yhteys masennukseen

Masennus lisääntyy maailmanlaajuisesti ja aiheuttaa vuosittain suuria kustannuksia. Maailmanlaajuisesti yli 350 miljoonaa ihmistä kärsii masennuksesta ja Suomessa joka viides sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Yli puolella sairaus uusii. Arvellaan, että Euroopassa masennus on merkittävimpiä, ellei merkittävin työkyvyttömyyden syy. Suomessa vuonna 2013 noin 3600 henkilöä siirtyi uudelle työkyvyttömyyseläkkeelle masennustilan vuoksi. Työikäisistä 35 500 henkilöä oli työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen vuoksi. Ravitsemuksella näyttäisi olevan suuri merkitys masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. (lisää…)

Tagged , Read More

Ravitsemustieteen opiskelu Westminsterin yliopistossa Englannissa

Erika Sivonen opiskelee Itä-Suomen yliopistossa ravitsemusterapeutiksi. Erika ei kuitenkaan useimmista muista poiketen ole aloittanut ravitsemustieteen opintojaan Suomessa, vaan opiskeli ravitsemustieteen kandidaatiksi Lontoossa Westminsterin yliopistossa. Ravitsemustieteen opiskelu Westminsterissä on monin tavoin erilaista kuin Suomessa, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy. (lisää…)

Tagged Read More

Kirja: Satokauden smoothiet

Kasvisten käytön lisääminen on ollut meille suomalaisille haaste. Pitkään on toitotettu, että kasvisten käyttöä tulisi lisätä. Muuten ruokavalion pohjan rakentaminen kasvisten varaan on aika hankalaa. Kasvisten käytön lisääminen ja monipuolistaminen oli unelma, josta sai alkunsa Otavan toimesta pian julkaistava julkaistu kirja Satokauden smoothiet. Sain kunnian olla mukana kirjoittamassa kirjaa, jonka toinen kirjoittaja on Olli Haataja. Satokausiajattelun takasi satokausimies Samuli Karjula. (lisää…)

Read More

Helpotusta vatsavaivoihin

Ärtyvän suolen oireyhtymä ja sen hoitoon kehitetty FODMAP-ruokavalio ovat olleet mediassa paljon esillä ja myös tutkimustietoa aiheesta on saatavilla yhä enemmän. Ärtyvän suolen oireyhtymä on yksi toiminnallisista vatsavaivoista, joille tyypillistä on oireiden aaltoileva luonne ja yksilöllisyys. Erilaisista toiminnallisista vatsavaivoista kärsii arviolta 10-15 % länsimaalaisista. Tässä tekstissä käsitellään tarkemmin ärtyvän suolen oireyhtymälle (irritable bowel syndrome, IBS) tyypillisiä piirteitä ja oireita aiheuttavia tekijöitä sekä tarkastellaan ruokavalion merkitystä oireiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Artikkelin kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti Hilla Martikainen. (lisää…)

Tagged , , Read More

Ravitsemustieteen opiskelu Göteborgissa

Suomessa ravitsemustiedettä voi opiskella Itä-Suomen ja Helsingin yliopistossa. Moni lähtee opiskelujen aikana ulkomaille vaihtoon tai opiskelee varsinaisen tutkintonsa ulkomailla. Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen maisterivaiheen opiskelija Maria Mäkitalo oli viime vuonna vaihdossa Ruotsissa. Tässä blogikirjoituksessa Maria kertoo, minkälaista opiskelu naapurimaassa on. Suurimpia eroja ovat opintojen lyhyempi kesto, ainevaatimukset sisäänpääsyn ehtona ja joukkoruokailun pienempi suosio.

(lisää…)

Tagged Read More

Päiväni diabeetikkona

Ravitsemusterapeutin osaamis- ja vastuualueisiin kuuluu diabetespotilaan hoitotasapainon arviointi sekä ohjaus ja neuvonta. Ohjauksen avulla pyritään mahdollisimman hyvään hoitotasapainoon, eli hyviin verensokeriarvoihin. Sen avulla diabeteksen liitännäissairauksia, kuten silmä-, munuais- ja hermosto-ongelmia sekä sydän- ja verisuonitauteja pystytään tehokkaasti ehkäisemään. (lisää…)

Tagged , Read More

Tyydyttynyt rasva ja insuliiniherkkyys

Vähähiilihydraattista ruokavaliota perustellaan usein paremmalla verensokeritasapainolla. Oikein toteutettuna diabeetikko voikin saavuttaa sillä paremman verensokeritasapainon, etenkin vähentämällä aamupalan hiilihydraattien määrää. Rasvan laadulla on kuitenkin merkitystä, joten diabeetikon kannattaa kiinnittää siihen huomiota. Kokonaisruokavalion laatu, liikunta, riittävä lepo ja stressin välttäminen ovat parhaat keinot hyvään verensokerin hallintaan. Rasvan laadun suhteen tyydyttymättömän rasvan lähteiden, kuten kasviöljyjen, pähkinöiden ja siementen sekä oliivien ja avokadon suosiminen näyttäisi olevan suositeltavaa. (lisää…)

Tagged , Read More