Ravitsemustieteen opiskelu Westminsterin yliopistossa Englannissa

Erika Sivonen opiskelee Itä-Suomen yliopistossa ravitsemusterapeutiksi. Erika ei kuitenkaan useimmista muista poiketen ole aloittanut ravitsemustieteen opintojaan Suomessa, vaan opiskeli ravitsemustieteen kandidaatiksi Lontoossa Westminsterin yliopistossa. Ravitsemustieteen opiskelu Westminsterissä on monin tavoin erilaista kuin Suomessa, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy.

Kirja: Satokauden smoothiet

Kasvisten käytön lisääminen on ollut meille suomalaisille haaste. Pitkään on toitotettu, että kasvisten käyttöä tulisi lisätä. Muuten ruokavalion pohjan rakentaminen kasvisten varaan on aika hankalaa. Kasvisten käytön lisääminen ja monipuolistaminen oli unelma, josta sai alkunsa Otavan toimesta pian julkaistava julkaistu kirja Satokauden smoothiet. Sain kunnian olla mukana kirjoittamassa kirjaa, jonka toinen kirjoittaja on Olli Haataja. Satokausiajattelun… Jatka lukemista Kirja: Satokauden smoothiet

Helpotusta vatsavaivoihin

Ärtyvän suolen oireyhtymä ja sen hoitoon kehitetty FODMAP-ruokavalio ovat olleet mediassa paljon esillä ja myös tutkimustietoa aiheesta on saatavilla yhä enemmän. Ärtyvän suolen oireyhtymä on yksi toiminnallisista vatsavaivoista, joille tyypillistä on oireiden aaltoileva luonne ja yksilöllisyys. Erilaisista toiminnallisista vatsavaivoista kärsii arviolta 10-15 % länsimaalaisista. Tässä tekstissä käsitellään tarkemmin ärtyvän suolen oireyhtymälle (irritable bowel syndrome, IBS)… Jatka lukemista Helpotusta vatsavaivoihin

Ravitsemustieteen opiskelu Göteborgissa

Suomessa ravitsemustiedettä voi opiskella Itä-Suomen ja Helsingin yliopistossa. Moni lähtee opiskelujen aikana ulkomaille vaihtoon tai opiskelee varsinaisen tutkintonsa ulkomailla. Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen maisterivaiheen opiskelija Maria Mäkitalo oli viime vuonna vaihdossa Ruotsissa. Tässä blogikirjoituksessa Maria kertoo, minkälaista opiskelu naapurimaassa on. Suurimpia eroja ovat opintojen lyhyempi kesto, ainevaatimukset sisäänpääsyn ehtona ja joukkoruokailun pienempi suosio.

Päiväni diabeetikkona

Ravitsemusterapeutin osaamis- ja vastuualueisiin kuuluu diabetespotilaan hoitotasapainon arviointi sekä ohjaus ja neuvonta. Ohjauksen avulla pyritään mahdollisimman hyvään hoitotasapainoon, eli hyviin verensokeriarvoihin. Sen avulla diabeteksen liitännäissairauksia, kuten silmä-, munuais- ja hermosto-ongelmia sekä sydän- ja verisuonitauteja pystytään tehokkaasti ehkäisemään.

Tyydyttynyt rasva ja insuliiniherkkyys

Vähähiilihydraattista ruokavaliota perustellaan usein paremmalla verensokeritasapainolla. Oikein toteutettuna diabeetikko voikin saavuttaa sillä paremman verensokeritasapainon, etenkin vähentämällä aamupalan hiilihydraattien määrää. Rasvan laadulla on kuitenkin merkitystä, joten diabeetikon kannattaa kiinnittää siihen huomiota. Kokonaisruokavalion laatu, liikunta, riittävä lepo ja stressin välttäminen ovat parhaat keinot hyvään verensokerin hallintaan. Rasvan laadun suhteen tyydyttymättömän rasvan lähteiden, kuten kasviöljyjen, pähkinöiden ja siementen sekä… Jatka lukemista Tyydyttynyt rasva ja insuliiniherkkyys

Keho ja maha löytyy nyt täältä!

Päätin siirtää Keho ja maha-blogin omille kotisivuilleni. Facebook-sivu ja Twitter-tilini ovat edelleen käytössä vanhaan tapaan. Visuaalinen ilme on nyt yhteneväisempi kaikilla alustoilla. Toivottavasti tykkäät!

Uudet kasviproteiinit nyhtökaura ja Härkis

Tämän vuoden aikana Suomen markkinoille on tullut kaksi uutta kasviproteiinia, nyhtökaura ja Härkis. Nyhtökauraa on ollut hankala löytää sen suuren suosion ja pienen saatavuuden vuoksi ja Härkiksen lanseeraus herätti suurta huomiota. Kasvissyönti ja eläinproteiinien vähentäminen ovat nousussa olevia trendejä ja nyhtökaura sekä Härkis helpottavat lihan korvaamista muilla tuotteilla. Tuotteet ovat ominaisuuksiltaan lähellä lihatuotteita ja niin… Jatka lukemista Uudet kasviproteiinit nyhtökaura ja Härkis

Suuri tutkimus maitorasvan vaikutuksista sydäntauteihin

Arvostetussa ravitsemusaiheisessa tiedelehdessä American Journal of Clinical Nutritionissa julkaistiin jättitutkimus maitorasvan vaikutuksista sydän- ja verisuonitauteihin, kun sitä verrataan muihin energianlähteisiin. Analyysissä käytettiin tietoja kolmesta aikaisemmasta seurantatutkimuksesta. Mukana olivat Health Professionals FollowUp Study sekä Nurses’ Health Study I ja II. Tutkittavia oli yhteensä noin 220 000 ja ruokavalioita tutkittiin neljän vuoden välein validoiduilla kyselylomakkeilla.