Ravitsemustieteen opiskelu Itä-Suomen yliopistossa

Aika harva tietää, mitä ravitsemusterapeutilla tarkoitetaan. Vielä harvempi sitä, miten ravitsemusterapeutti eroaa ravintoterapeutista, ravintoneuvojasta tai ravintovalmentajasta. Olenpa kuullut myös arvailuja, että ravitsemustiedettä opiskelevat ovat kokkikoulussa. Mitä Itä-Suomen yliopistossa ravitsemusterapeutiksi opiskeleva pääsee kokemaan?

Laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi voi opiskella Suomessa ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Laillistuksella tarkoitetaan Valviran myöntämää lupaa tehdä potilastyötä ravitsemusterapeutin nimikkeellä. Ravitsemusterapeutti on siis suojattu nimike, aivan kuten sairaanhoitaja, fysioterapeutti tai lääkäri. Kuka tahansa ei saa kutsua itseään ravitsemusterapeutiksi, vaan siihen joutuu käymään tarvittavat opinnot ja sen jälkeen hakemaan Valviralta laillistuksen. Ravintoterapeutti, ravintovalmentaja tai ravintoasiantuntija sen sijaan eivät ole suojattuja nimikkeitä. Valvira pitää julkista rekisteriä terveydenhuoltohenkilökunnasta, josta voi käydä tietoja tarkistamassa.

Ravitsemustiedettä voi opiskella myös Helsingin yliopistossa. Sieltä ei valmistuta kuitenkaan ravitsemusterapeutiksi vaan elintarviketieteiden maisteriksi. Myöskään Itä-Suomen yliopistosta kaikki ravitsemustiedettä opiskelevat eivät valmistu ravitsemusterapeuteiksi, sillä osa siirtyy elintarvikebiotekniikan linjalle. Sieltä valmistuvat sijoittuvat teollisuuteen ja muihin asiantuntijatehtäviin. Valinta tehdään jo kandivaiheessa toisen lukuvuoden aikana, jonka jälkeen siirrytään vähitellen eri kursseille ja toden teolla opinnot eroavat sitten maisteriopintojen osalta.

Labratyöt, kuvassa "finnari"
Labratyöt, kuvassa ”finnari”
Ravitsemusterapeutit käyvät lähtökohtaisesti viiden vuoden opinnot ja valmistuvat kaikki maistereiksi. Maisterivaiheeseen voi päästä myös suoraan, jos alla on sopivat opinnot. Lisätietoa löytyy yliopiston nettisivuilta.
 
Kandivaiheen opinnot koostuvat mm. anatomian ja fysiologian, biokemian, kemian, tilastotieteen, epidemiologian, tutkimusmenetelmien, farmakologian ja tietysti ravitsemusaiheisten kurssien opinnoista. Monet kursseista ovat osallistujamäärältään suuria kursseja, johon osallistuvat mm. lääkärit, hammaslääkärit ja farmaseutit. Sivuaineita ei suoraan valita, vaan niiden tilalla ovat vapaasti valittavat opinnot, joille on varattu suhteellisen vähän opintopisteitä. Suosittuja aineita ovat kuitenkin esimerkiksi liikuntalääketiede ja psykologia. Alle olen avannut hieman kursseja ja niiden sisältöjä.
  • Kemiassa jatketaan siitä mihin lukiossa jäätiin ja käydään läpi kemian perusteita. Kurssi on monille kemiaa vähän opiskelleille haastava, sillä opiskelutahti on kova. Ilman kemian tietämystä joutuu tekemään kurssin eteen siis hieman enemmän työtä. Kurssi koostuu luennoista, laskuharjoituksista ja laboratoriotöistä.
  • Anatomian ja fysiologian opinnot koostuvat luennoista ja harjoitustöistä, joissa pääsee tutkimaan asioita käytännössä. Anatomia vie aikaa sen takia, että se on monelle uutta ja vaatii paljon ulkoa opettelua. Harjoitustyöt ovat kuitenkin yleensä silmiä avaavia, kirjaimellisesti.
  • Biokemian opinnot ovat yli 20:n opintopisteen biokokonaisuus, johon kuuluvat solujen toimintaa, molekyylibiologiaa ja genetiikkaa, metaboliaa ja molekulaarista endokrinologiaa käsitteleviä kurssia. Kursseilla on harjoitustöitä, joissa esimerkiksi määritellään laboratoriossa kolesteroliarvot ja tutkitaan geenitutkimuksella, onko itsellä laktoosi-intoleranssia.
  • Tutkimusmenetelmien kursseja ovat epidemiologian lisäksi yhteiskuntatieteiden tutkimusmenetelmät ja ravitsemustieteen tutkimusmenetelmät. Tilastotieteen opintoihin kuuluvat biostatistiikka ja tilastollinen ohjelmistokurssi. Näillä kursseilla opetetaan miten tutkimukset ja tutkimusmenetelmät eroavat keskenään, miten niitä pitäisi lukea ja mitä tarkoittavat p-arvo ja luottamusväli. Tärkeitä opintoja siis etenkin, jos meinaa jatkossa perustella asioita tutkimusten avulla.
  • Muita opintoja ovat mm. mikrobiologian perusteet, kansanterveystiede, terveystieteen tietojärjestelmät, terveyspsykologia, terveyden edistäminen, puhe- ja kirjoitusviestintä, kieliopinnot ja tietysti kandidaatintutkielma.
  • Ravitsemustieteen kurssit ovat ne, joilla syntyy eniten keskustelua niin luentojen tai harjoitustöiden aikana kuin myös niiden jälkeen kahvitauoilla. Ravitsemustieteen kurssit käynnistyvät ravitsemustieteen perusteilla, joilla käydään läpi perusasiat ravitsemuksesta, kuten makro- ja mikroravintoaineet, ravitsemussuositukset ja niiden perusta ja ruokavalion koostaminen käytännössä. Elintarvike 1 ja 2 kurssien aikana kasvaa elintarvikkeiden tuntemus ja kursseilla tutustutaan elintarvikelainsäädäntöön ja pakkausmateriaaleihin. Lisäaineiden turvallisuutta pohditaan ja lisäksi kokkaillaan monen harjoitustyön aikana. Monelle maitotuotteisiin tutustumisen harjoitus, jossa pääsee syömään jäätelöä, jogurtteja, vanukkaita ja muita maitotuotteita mielensä mukaan, on lapsuuden unelmien täyttymys. Toisille siitä tulee vain huono olo. Muita opintoja ovat mm. ravintofysiologia, ravitsemusterapian perusteet, ruokatalous ja ruokapalvelut (jossa käydään tutustumassa mm. koulujen ruokaloihin), aisti- ja kuluttajakokemusten mittaaminen, ravitsemus elämänkaaren aikana, ruokakulttuuri ja valinnaisena kurssina elintarvikeprosessit.
Kandivaiheeseen kuuluvat myös kandiharjoittelu ja kandidaatintutkielma.
jatskia
maitotuotteita
pastakone
Maisterivaiheen opinnot koostuvat melkein kokonaan ravitsemusterapian opinnoista. Kursseilla käydään läpi mm. asiakaskeskeistä työskentelyä ja puheviestintää, psykologiaa, gastroenterologiaa, munuaistauteja ja syömishäiriöitä. Maisterivaiheeseen kuuluu kaksi harjoittelujaksoa, toinen perusterveydenhuollossa ja toinen sairaalassa.
Opinnot eivät tietenkään koostu vain kursseista. Retikka on ravitsemustieteen opiskelijajärjestö ja retikkalaiset ovat perinteisesti olleet aktiivisesti mukana opiskelijatapahtumissa. Retikan järjestämiin tapahtumiin voi mennä tyhjällä mahalla, sillä niissä on aina ruokaa. Myös erilaisia ekskursioita tuottajien, esimerkiksi Valion luokse järjestetään ja tuottajat tulevat myös paikan päälle kertomaan toiminnastaan. Itä-Suomen yliopistossa pääsee halutessaan hyvinkin moneen opiskelijatapahtumaan, joten hengähdystaukoja opiskelusta saa. Myös korkeakoululiikuntajärjestö Sykettä on iso osa aktiivisen opiskelijan arkea. Ostamalla edullisen ryhmäliikuntatarran pääsee nauttimaan melkein samanlaisista palveluista kuin kalliissa kuntokeskuksissa ja yhteistyötä tehdään myös kuntokeskusten kanssa. Myös kuntosalille ja palloilemaan pääsee edullisesti (viime lukuvuonna lukukausimaksu oli 15 e).
 
Yliopistossa tehtäviin tutkimuksiin pääsee osallistumaan usein helposti. Itse olin mukana Ryebreath-tutkimuksessa, josta voit lukea enemmän täältä. Keväällä oli meneillään aivojen stimulaatiota tutkiva tutkimus, johon haettiin osallistujia. Myös D-vitamiinitutkimukseen haettiin keväällä osallistujia. Tutkimuksia on käynnissä tietysti koko ajan ja uusia tulee.
 
Mitä somessa paljon parjatussa Itä-Suomen yliopistossa sitten ollaan mieltä paleosta, karppauksesta, gluteenittomuudesta, maidottomuudesta ja superfoodeista? Yliopiston lehtorit ja tutkijat eivät elä kuopassa jossa pyörivät ympyrää. Iso osa on hyvin perillä viimeisistä trendeistä. Tutkimustyötä tehdään kansainvälisellä joukolla ja tutkijoiden kesken ei ole suuria erimielisyyksiä esimerkiksi siitä, mikä on terveellistä. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksia julkaistaan jatkuvasti suurimmissa tiedelehdissä. Se on merkki siitä, että tutkimuksia arvostetaan ja että ne ovat uraauurtavia. Jos yliopiston tutkijat tekisivät jatkuvasti emämunauksia ja tutkimus olisi laadultaan huonoa, ei niitä julkaistaisi tiedelehdissä.
 
Trendiruokavaliot, joita noudatetaan ilman terveysongelmia saavat suosionsa mukaisen huomion opetuksessa. Sellaiset ruokavaliot ovat osa pienempää pirstaleista joukkoa Suomessa. Paleo-ruokavaliota on luennoilla kehuttu oikein koostettuna oikein terveelliseksi, väärin koostettuna taas monella tapaa epäterveelliseksi. Superfoodit voivat olla osa terveellistä ruokavaliota, mutta niistä ei kannata rakentaa ruokavalion pohjaa. Sanoma noudattaa siis samaa linjaa kuin mitä yleinen konsensus tutkijoiden kesken on. Siksi ne eivät muodosta pääosaa opetuksessa. Sen sijaan erikoisruokavaliot kuten allergiaruokavaliot, gluteeniton ruokavalio keliakian hoidossa tai FODMAP-rajoitteinen ruokavalio IBS:n hoidossa käydään tarkasti läpi. Myös ulkopuolisia luennoitsijoita pyydetään opetukseen mukaan, esimerkiksi Keliakialiitosta on käyty yliopistolla puhumassa gluteenittomuudesta ja gluteeniherkkyydestä.
 
Tutkimuksiin yliopistossa tietysti vedotaan, minkä vuoksi suositellaan ruokavalioita ja ruokia, jotka ovat tämän hetkisen parhaan saatavilla olevan tutkimusnäytön mukaan terveellisiä. Ruokavalio on kokonaisuus, johon voi kuulua myös huonoja valintoja. Kokonaisuutta ne eivät kaada.
Ravitsemustiede on siitä mielenkiintoinen tiede, että se koskettaa jokaista. Lisäksi se on suhteellisen nuori tiede, joka kehittyy koko ajan. Asioista tiedetään tutkimusten, tieteen ja menetelmien kehittymisen myötä enemmän kuin kymmenen tai jopa viisi vuotta sitten. Siksi on hienoa olla osa kasvavaa porukkaa, jotka voivat auttaa ihmisiä ehkäisemään ja hoitamaan sairauksia ja tuomaan itselleen hyvää oloa. Oli se sitten tutkimustyön, potilastyön, järjestötoiminnan tai teollisuuden kautta. Homma tapahtuu joka tapauksessa ravitsemuksen kautta.
 
Tässä yhteenveto siitä, mitä ravitsemustieteen opiskelu Kuopiossa minun näkökulmastani on. Paljon jäi tietysti pois, mutta vastailen mielelläni kommentteihin. Mitä mieltä sinä olet ravitsemustieteestä yleensä ja mikä on mielikuvasi Itä-Suomen yliopistosta? Sana on vapaa.
Tagged

6 thoughts on “Ravitsemustieteen opiskelu Itä-Suomen yliopistossa

  1. Moikka!

    Ravitsemustiede olis aivan täydellinen ala mulle! Mua kiinnostaa niin ravitsemus, liikunta, terveys, hyvinvointi, kemia kuin psykologiakin. Mutta mua mietityttää se, onko mulla mahiksia päästä sisään Kuopioon kun en oo lukiossa käyny kuin kemian ja biologian pakolliset kurssit. Psykasta oon käynyt kaikki, ja itse asiassa Helsinkiin ja Jyväskylään oon kanssa yrittänyt sisään. Niin mitä oot mieltä? Millainen pohja hakijoilla yleensä on? Kiinnostaisi myös tietää enemmän Kuopiosta. Asun, ja olen aina asunut Helsingissä, niin muutto kauas hieman jännittää..

  2. Hei Emilia! Kiva että ravitsemustiede kiinnostaa. Nyt syksyllä alkaa ensimmäistä kertaa liikuntaravitsemuksen kokonaisuus avoimen puolella, joten Kuopio on oikea paikka jos ravitsemus ja liikunta kiinnostaa. Lisäksi voi tietysti käydä liikuntalääketieteen opintoja.

    Sillä ei ole suurta merkitystä ettet ole lukenut kaikkia kursseja. Itse hain sisään psykologialla jota olin käynyt lukiossa pyöreät nolla kurssia. Kirjat vaan käteen ja pänttäämään! 🙂 Hakijoita on kaikenlaisia, niin suoraan lukiosta tulevia kuin myös ammatinvaihtajia.

    Kuopio on pienempi kuin Helsinki, mutta eläväinen opiskelijakaupunki juurikin yliopiston ja ammattikorkeakoulun vuoksi. Katso täältä kirjoitukseni Kuopiosta: https://blogs.uef.fi/ueflahettilaat/2015/10/27/kuopio-opiskelukaupunkina/

    Kuopio ei ole ollenkaan kaukana (~4 h junalla ja vähän yli 5 bussilla) ja opiskeluaika on lopulta lyhyt aika. Muutto pois omalta paikkakunnalta kasvattaa mukavasti ihmisenä ja täytyy muistaa että suurin osa opiskelijoista on muualta kuin Kuopiosta. Suosittelen ja tervetuloa!

  3. Kiitos paljon vastauksestasi! Se vain vahvisti nykyistä motivaatiotani ja kiinnostustani =) Onneksi psykan kurssien kirjat löytyy jo omasta takaa ja biologian kirjat ovat lukiosta tutut niin vain ne pitää enää hankkia. Ilmeisesti valintakoematsku on joka vuosi sama, vai…? Tekisi nimittäin jo nyt mieli alkaa pänttäämään niin ei ainakaan tulis kiire 😀

    Voisitko kertoa jotain kokeesta tai onko sulla antaa linkkiä vanhoihin kokeisiin? En itse löytänyt niitä yliopiston sivuilta tai sitten mulla ei selain avaa niitä tjtn… Yritän siis mennä tältä (http://hae.uef.fi/vanhat-valintakokeet) sivulta klikkaamalla "ravitsemustiede" niin aukee tämä (http://www.uef.fi/fi/uef/ttdk) sivu.

  4. Valintakokeisiin on tulossa muutoksia ensi vuonna. Psykologian osuus tulee poistumaan ja näin kemian ja psykologian välillä ei voi tehdä enää valintaa, vaan kaikki vastaavat kemian kysymyksiin. Ilmeisesti biologian osuus säilyy, mutta lisäksi tulee kysymyksiä Ravitsemustiede-kirjasta (Duodecim). Näin ainakin minulle on infottu, toimin tällä hetkellä ravitsemustieteen opiskelijoiden koulutuspoliittisena vastaavana.

    Vanhoja valintakokeita en nyt itsekään enää löytänyt, liittyy varmaan yliopiston nettisivujen uudistukseen. Mutta kysymykset ovat olleet muutaman vuoden monivalintatehtäviä. Vanhoja kokeita voit varmasti kysyä yliopiston hakijapalveluista: https://www.uef.fi/web/opinto-ja-opetuspalvelut/hakijapalvelut

    En muuten suosittele vielä aloittamaan lukemista, vaan kannattaa aloittaa vasta keväällä. Se urakka kestää silloinkin tarpeeksi pitkään. 🙂

  5. Hei, osaatko vielä vähän kertoa tuosta pääsykoemateriaalin uudistuksesta? Tuleeko siis bilsan osuus edelleenkin koskemaan ainoastaan 2,4&5 lukion kursseja ja tuleeko kemiasta kaikki viisi pakollista? Pakko sanoa että säikähdin tätä tulevaa uudistusta koska psyka on vahva aine mulle ja olin innoissani siitä että pääsykokeessa sen voi valita. Kemiaa en ole lukenut kuin yhden pakollisen kurssin lukiossa. Osaatko vielä sanoa milloin mahdollisesti pääsykoe kirjat julkaistaan?

  6. Hei! Ei hätää, sulla on motivaatio kunnossa, sillä pääsee jo pitkälle! En tiedä milloin kirjat julkaistaan. Pääsykoejuttuja voi kysyä tarkemmin hakijapalveluista.

Vastaa