Tyydyttynyt rasva ja insuliiniherkkyys

Vähähiilihydraattista ruokavaliota perustellaan usein paremmalla verensokeritasapainolla. Oikein toteutettuna diabeetikko voikin saavuttaa sillä paremman verensokeritasapainon, etenkin vähentämällä aamupalan hiilihydraattien määrää. Rasvan laadulla on kuitenkin merkitystä, joten diabeetikon kannattaa kiinnittää siihen huomiota. Kokonaisruokavalion laatu, liikunta, riittävä lepo ja stressin välttäminen ovat parhaat keinot hyvään verensokerin hallintaan. Rasvan laadun suhteen tyydyttymättömän rasvan lähteiden, kuten kasviöljyjen, pähkinöiden ja siementen sekä oliivien ja avokadon suosiminen näyttäisi olevan suositeltavaa.

Rasvaan painottuvan ruokavalion syöttäminen eläimille aiheuttaa insuliiniresistenssiä jo muutamassa viikossa, vaikka ruokavalio ei lihottaisi eläimiä. Ihmisillä sen sijaan edes lievä lihominen runsasrasvaisella  ruokavaliolla ei välttämättä aiheuta minkäänlaisia muutoksia insuliiniherkkyydessä. Siihen tarvitaan runsasta lihomista. Tiedetään kuitenkin että tyydyttyneellä rasvalla ja monityydyttymättömällä rasvalla on erilaisia vaikutuksia solujen tulehdustilaan ja niiden toimintaan.

Muun muassa voin, kookosöljyn ja (prosessoidun) lihan tyydyttynyt rasva todennäköisesti heikentää insuliiniherkkyyttä. Uusi tutkimus osoittaa, että insuliiniherkkyys heikkenee jo yhden runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän aterian myötä kun sitä verrataan Yhdysvaltain Sydänliiton (AHA) suosittelemaan ruokavalioon.

Tutkimuksen taustaa

Tässä tutkimuksessa testattiin kahden erilaisen ruokavalion vaikutuksia insuliiniherkkyyteen.  Toinen oli runsasrasvainen, erittäin vahvasti tyydyttyneeseen rasvaan painottuva ja toinen runsashiilihydraattinen. Lisäksi mukana oli verrokkiruokavalio, jonka ateriat oli koostettu AHA:n suositteleman ruokavalion pohjalta. Koehenkilöt olivat terveitä 40–75-vuotiaita henkilöitä, joilla oli ylipainoa tai lihavuutta.

Eri ruokavalioiden ja aterioiden energiamäärä vaihteli. Runsaasti rasvaa sisältävän ruokavalion rasvamäärä suhteutettiin koehenkilöiden ihon pinta-alaan, sisältäen 65 grammaa  rasvaa (585 kilokaloria) ihon neliömetriä kohti aamiaisella, lounaalla sekä päivällisellä ja 32,5 grammaa iltapalalla.

Isommilla aterioilla tämä tarkoittaisi 180 cm pitkän, 75 kiloa painavan henkilön kohdalla 126 grammaa rasvaa ja 1135 kilokaloria jokaisella aterialla. Näin ollen päivässä energiaa tulisi yli 4700 kilokaloria. Runsashiilihydraattisessa dieetissä oli saman verran energiaa kuin runsasrasvaisessa. Verrokkiruokavalion kalorimäärä suhteutettiin jokaisen koehenkilön arvioituun energiantarpeeseen Harris-Benedictin energiantarvetta arvioivalla kaavalla.

Tyydyttyneen rasvan dieetti

Tyydyttyneen rasvan dieetti koostui runsaasti rasvaa sisältävistä pirtelöistä. Pirtelöt valmistettiin mm. kermasta, sokerista, suklaasiirapista, rasvattomasta maidosta ja rypsiöljystä. 80 prosenttia energiasta tuli rasvasta, 15 prosenttia hiilihydraatista ja viisi prosenttia proteiinista. Rasvan osalta suurin osuus oli siis tyydyttynyttä rasvaa ja kokonaisenergiasta 63 prosenttia tuli palmitiinihaposta (tyydyttynyt rasvahappo, jota on runsaasti eläinperäisissä rasvoissa), 29 prosenttia kertatyydyttymättömästä rasvasta (pääasiassa öljyhappoa rypsiöljystä) ja noin neljä prosenttia monityydyttymätöntä rasvasta.

63 prosenttia tyydyttynyttä rasvaa on todella paljon. Edes aamupala, jossa on voissa paistettua pekonia kananmunilla ja kasvislisukkeella ei sisällä tyydyttynyttä rasvaa niin paljon, vaan se jää noin 40 prosenttiin. Tutkimuksessa oli kuitenkin tarkoitus selvittää tyydyttyneen rasvan vaikutuksia yhyellä aikavälillä ja merkitseviä tuloksia vain kohtuullisesti tyydyttynyttä rasvaa sisältävillä aterioilla ei välttämättä olisi saatu.

Runsashiilihydraattinen dieetti

Runsashiilihydraattinen dieetti koostui niin ikään pirtelöistä. Ne oli tehty piirakkatäytteestä, kuitupitoisista muffineista, jogurtista, jäätelöstä ja herasta. Pirtelöiden energiajakauma oli seuraava: 60 prosenttia hiilihydraattia, 15 prosenttia proteiinia ja 25 prosenttia rasvaa. Ne sisälsivät saman verran energiaa kuin runsasrasvaiset pirtelöt. Runsashiilihydraattisten pirtelöiden rasvassa oli tasaisesti tyydyttynyttä, kertatyydyttymätöntä ja monityydyttymätöntä rasvaa.

Kontrolliruokavalio

Kontrolliruokavaliossa 55 prosenttia energiasta tuli hiilihydraatista, 20 prosenttia proteiinista ja 25 prosenttia rasvasta. 12 prosenttia energiasta tuli kertatyydyttymättömästä rasvasta, 8 monityydyttymättömästä ja 5 tyydyttyneestä. Kontrolliruokavaliota noudatettiin 72 tuntia. Sitä käytettiin myös vähintään kolme päivää ennen runsasrasvaista tai runsashiilihydraattista dieettiä.

Dieettien kesto

Tutkimuksessa eri dieettejä ja aterioita testattiin eripituisia aikoja, kuten alla olevassa kuvassa näkyy. Tyydyttyneen rasvan osalta tutkittavat söivät rasvapitoisia pirtelöitä 24 tuntia, johon sisältyi aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala ja uudestaan aamiainen. Lisäksi testattiin seuraavia:

  • yksi runsasrasvainen aamiainen
  • yksi päivä runsasrasvaista dieettiä (aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala)
  • yksi päivä runsasrasvaista dieettiä, jota seurasi yksi päivä kontrolliruokavaliota

Runsashiilihydraattisen dieettiä testattiin syöttämällä tutkittaville runsaasti hiilihydraatteja sisältäviä pirtelöitä 24 tunnin ajan samalla kaavalla kuin tyydyttyneen rasvan dieetin kohdalla. Alla on tutkimuksen kulku.

tutkimuksen-kulku

 

Tulokset

Insuliiniherkkyys heikkeni selkeästi vuorokauden kestävän runsasrasvaisen dieetin aikana. Insuliiniherkkyys parani, kun tutkittavat söivät vuorokauden ajan AHA:n suositteleman ruokavalion mukaisesti, muttei palannut täysin lähtötasolle. Lähtötason insuliiniherkkyydellä ei ollut vaikutusta lopputulokseen.

Jo yksi ainoa runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältänyt ateria aamiaisella heikensi insuliiniherkkyyttä noin kuuden tunnin ajaksi. Tulos on yhteneväinen aiempien tutkimusten kanssa, jossa koehenkilöille syötettiin voita tai runsasrasvainen, runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältänyt aamiainen.

Yhden päivän runsasrasvainen dieetti heikensi insuliiniherkkyyttä, vaikka sitä seurasi 10 tunnin paasto. Jopa 36 tunnin jälkeen viimeisestä runsasrasvaisesta dieetistä insuliiniherkkyys oli heikentynyt. Tutkijat pohtivat tämän tuloksen merkitystä niiden kannalta, jotka jatkuvasti syövät runsaasti energiaa ja tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä aterioita. Todennäköisimmin tulos ei terveyden kannalta ole ainakaan hyvä. Yhden päivän kontrolliruokavalion nauttiminen paransi insuliiniherkkyyttä, mutta se oli silti huonompi kuin pelkällä kontrolliruokavaliolla.

Yhden päivän runsaasti hiilihydraatteja sisältänyt dieetti huononsi hieman insuliiniherkkyyttä, mutta vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Huomattavaa on, että dieetti sisälsi saman verran energiaa kuin runsasrasvainen dieetti. Siten nimenomaan rasva aiheutti muutokset insuliiniherkkyydessä. Hiilihydraatteja ei olekaan pystytty tyydyttyneen rasvan tavoin yhdistämään insuliiniherkkyyden heikentymiseen, niin kauan kun energiansaanti ei ole liiallista.

Pohdintaa

Insuliiniherkkyys heikkeni tässä tutkimuksessa jopa 80 prosenttia, kun runsasrasvaista dieettiä verrattiin kontrolliruokavalioon. Se on todella paljon. Terveillä verensokeritasapaino pysyy hyvin vakiona ja viitearvojen sisällä huolimatta vaihteluista ruokailuissa ja fyysisessä aktiivisuudessa. Diabeetikoille ei turhaan suositella rasvan laadun huomioimista arjen ruokavaliossa.

Tutkimuksen puutteena on sen huono yleistettävyys normaalielämän aterioihin ja ruokavalioihin. Tyydyttynyttä rasvaa oli todella paljon ja energiansaanti oli korkealla tasolla. Harvalla on niin huono ruokavalio kuin mitä tässä on tutkittu. Heitäkin kuitenkin on. Vastaavasti vahvuutena tutkimuksessa on sen osoitus siitä, että jo yksi ainoa runsaasti energiaa, tyydyttynyttä rasvaa ja sokeria sisältävä ateria huonontaa insuliiniherkkyyttä moneksi tunniksi. Kokonaisruokavalion laatu on kuitenkin tärkeintä, eikä satunnainen pirtelö kaada kenenkään ruokavaliota huonoon suuntaan.

Mitä tästä opimme? Rasvan lähteinä kannattaa suosia öljyjä, pähkinöitä sekä siemeniä, oliivia ja avokadoa. Ne sisältävät pääosin tyydyttymätöntä rasvaa ja ne on väestötutkimuksissa ruoka-aineina yhdistetty parempaan terveyteen. Yhdistettynä muun ruokavalion hyvän laatuun ja terveyttä edistäviin elintapoihin voidaan tehokkaasti estää diabetesta. Tätä on Suomessakin tutkittu diabeteksen ehkäisytutkimuksessa.

 

Alkuperäinen tutkimus: Koska J, Ozias MK, Deer J, Kurtz J, Salbe AD, Harman SM, Reaven PD. A human model of dietary saturated fatty acid induced insulin resistance. Metabolism 2016;65(11):1621-1628.

Kuva: Flickr / Diádoco

Tagged ,

Vastaa