Ruokavalion laadun yhteys masennukseen

Masennus lisääntyy maailmanlaajuisesti ja aiheuttaa vuosittain suuria kustannuksia. Maailmanlaajuisesti yli 350 miljoonaa ihmistä kärsii masennuksesta ja Suomessa joka viides sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Yli puolella sairaus uusii.

Arvellaan, että Euroopassa masennus on merkittävimpiä, ellei merkittävin työkyvyttömyyden syy. Suomessa vuonna 2013 noin 3600 henkilöä siirtyi uudelle työkyvyttömyyseläkkeelle masennustilan vuoksi. Työikäisistä 35 500 henkilöä oli työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen vuoksi. Ravitsemuksella näyttäisi olevan suuri merkitys masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Siksi ravitsemuksen ja masennuksen yhteyksien tutkiminen on kansanterveydellisesti ja myös taloudellista näkökulmasta tärkeä sekä ajankohtainen aihe.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi ruokavalion laadun merkitystä masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa pääasiassa työikäisillä tehtyjen tutkimusten avulla. Olen rajannut pois pelkästään erityisryhmiä käsitelleitä tutkimuksia (ikääntyvät, raskaana olevat tai synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivät) . Seuraavassa kirjoituksessa kerron kalan syönnin, välttämättömien rasvahappojen, B12- ja D-vitamiinin sekä folaatin yhteyksistä masennukseen.

Masennus eli depressio

Depressioilla eli masennustiloilla tarkoitetaan masennusoireyhtymiä, jotka ovat mielenterveyden häiriöitä. Ohimenevä masennuksen tunne tai pelkkä masentunut mieliala ei merkitse vielä depressiota. Yleisimpiä masennushäiriöt ovat 30–44-vuotiailla ja harvinaisimpia 75 vuotta täyttäneillä.

Masennus voidaan jakaa lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Lisäksi se voidaan luokitella eri alatyyppeihin, kuten melankolisuus, epätyypillinen masennus ja kaamosmasennus.

Masennuksella on valtava vaikutus arkeen: mielihyvän kokeminen on vaikeaa, mieliala on alakuloinen ja väsymys voi olla päivittäistä. Masentuneen henkilön omakuva on negatiivinen ja itsetunto huono. Päätöksenteko on usein vaikeaa. Osalla on itsetuhoisia ajatuksia.

Masennus toistuu usein. Ilman hoitoa kaksi sairastettua vakavaa masennusjaksoa johtaa yli 70 % todennäköisyydellä kolmanteen sairausjaksoon, kolmannen jakson jälkeen riski on yli 90 %.

Pahimmillaan masennus voi johtaa itsemurhaan – vuosittain miljoona ihmistä maailmassa riistää itseltään hengen. Masennus on myös yhteydessä lisääntyneisiin terveysongelmiin, kuten sepelvaltimotautiin; masennuksesta kärsivillä on jopa 2–3-kertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin.

Keskeisimpiä hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat. Psyykkisten häiriöiden syyt ovat moninaisia, mutta näyttäisi siltä, että ravitsemus saattaa olla psykiatrialle yhtä tärkeää kuin mitä se on kardiologialle, endokrinologialle ja gastroenterologialle. Tutkimusnäyttö ruokavalion laadun tärkeydestä masennuksen hoidosta kasvaa jatkuvasti.

Ruokavalion laatu ja sen merkitys

Masentuneen henkilön ruokahalu voi muuttua, mikä johtaa osalla lihomiseen, toisilla laihtumiseen. Jotkin lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksena lihomista, minkä vuoksi masentuneen henkilön ravitsemukseen tulisi kiinnittää huomiota.

Tunnesyömisen ja masennuksen välillä näyttäisi olevan yhteys. Tunnesyömisellä tarkoitetaan mieltymystä syödä energiatiheitä ja rasvaisia ruokia stressin ja negatiivisten tunteiden yhteydessä ja pyrkiä hallitsemaan tunteita syömisen kautta. Tunnesyöminen voi vaikuttaa ruokavalion laatuun ja vaikeuttaa terveyttä edistävän ruokavalion toteutumista.

Tutkimuksissa ruokavalion laatua on usein arvioitu Healthy Eating Indexillä tai Alternative Healthy Eating Indexillä. Suomalaiseen ruokakulttuuriin on kehitetty Index of Diet Quality -mittari. Yleisesti terveyttä edistävän ruokavalion voidaan katsoa sisältävän kasviksia ja kalaa, viljan tulisi olla pääosin täysjyväviljaa, rasvan saannin koostua pääasiassa tyydyttymättömän rasvan lähteistä ja maitotuotteiden olla vähärasvaisia tai rasvattomia. Lisäksi terveyttä edistävä ruokavalio sisältää vain rajoitetusti punaista lihaa, lihajalosteita, vähäkuituisia viljatuotteita sekä runsassokerisia tuotteita. Toteutus voikin sitten vaihdella kulttuurin ja asuinpaikan mukaan, mutta yksi tutkituimpia ruokavalioita on Välimeren ruokavalio.

Tällaisen ruokavalion mahdollinen masennusta ehkäisevä vaikutus voi johtua sen tulehdusta ehkäisevästä vaikutuksesta, mikä voi vaikuttaa mahdollisesti tunteisiin ja kognitioon vaikuttavien monoamiinien pitoisuuksiin. Kasviksissa olevat antioksidantit voivat vähentää oksidatiivisen stressin aiheuttamaa neuronien vaurioitumista, erityisesti aivojen hippokampuksessa. Myös omega-3-rasvahapot saattavat vähentää masennuksen riskiä. Yksi mahdollisuus on, että kaikki nämä tekijät yhdessä vähentävät masennuksen riskiä. Terveyttä edistävästi syövillä on yleensä muutenkin hyvät elintavat, mikä näkyy vähäisenä tupakointina, alkoholinkäyttönä ja suurempana fyysisenä aktiivisuutena, mikä täytyy huomioida sekoittavana tekijänä tutkimustuloksissa.

Masennusta on tutkimuksissa arvioitu vaihtelevilla keinoilla. Henkilö voidaan luokitella tutkimuksissa masentuneeksi jos hän on saanut masennusdiagnoosin tai käyttää masennuslääkkeitä. Yleisempi tapa on kuitenkin käyttää Center for Center for Epidemiological Studies Depression Scale -mittaria (CES-D). joka on masennusoireiden tunnistamiseen ja masennuksen vaikeusasteen arviointiin kehitetty seulontamenetelmä. Se on tehty Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders -diagnoosijärjestelmän (DSM) eli yhdysvaltalaisen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmän pohjalta. Alla olevaan taulukkoon olen koonnut tutkimuksissa käytettyjä mittareita.

Kuten näkyy, mittareita on paljon. Se on masennusoireiden tunnistamisen kannalta hienoa, mutta vaikeuttaa tutkimusten vertailua. Eri tutkimuksissa saattaa tulla erilaisia tuloksia sen vuoksi, että masennuksen arviointiin käytetyt mittarit ja myös ruokavalion laadun mittarit vaihtelevat.

Terveyttä edistävän ruokavalion yhteydet masennukseen

Useat prospektiiviset tutkimukset osoittavat käänteistä yhteyttä terveyttä edistävän ruokavalion ja masennuksen välillä. Terveyttä edistäväksi luokitellun ruokavalion ja masennuksen tai masennusoireiden välillä on käänteinen yhteys useimmissa kohorttitutkimuksissa, mutta suuressa, yli 50 000 henkilöä käsittäneessä Chocano-Bedoya ym. (2013) tutkimuksessa yhteyttä ei löytynyt. Se voi johtua masennuksen arviointiin käytetystä mittarista, sillä kyseisessä tutkimuksessa masentuneiksi määriteltiin masennusdiagnoosin saaneita ja masennuslääkkeiden käyttäjiä, kun yleisemmin käytettiin CES-D-mittaria.

Suomessa Anu Ruususen 1003 henkilön tutkimuksessa terveyttä edistävä ruokavalio, joka sisälsi kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljaa, kanaa, kalaa sekä vähärasvaista juustoa, yhdistyi pienempään masennusoireiden riskiin (Ruusunen ym. 2014). 16,5 vuoden seurannassa terveyttä edistävä ruokavalio yhdistyi 34 % pienempään riskiin saada masennusdiagnoosi. Länsimaiseksi luokiteltu ruokavalio (lihajalosteiden, sokeroitujen jälkiruokien, sokeripitoisten juomien, valmisruokien, vaalean vehnäleivän ja perunavalmisteiden, kuten sipsien runsas syöminen) oli yhteydessä suurempaan masennuksen esiintyvyyteen. Alla olevassa taulukossa on esitelty kohorttitutkimuksia ja niiden tuloksia.

 

Tulos on näiden tutkimusten perusteella aika selkeä. Terveyttä edistävä ruokavalio on prospektiivissa tutkimuksissa selkeästi yhteydessä pienempään riskiin masentua. Ruokavalion laatuun kannattaa siis panostaa. Se saattaa auttaa myös masennuksen hoidossa, kuten näemme Välimeren ruokavaliota käsitelleissä tutkimuksissa.

Välimeren ruokavalion yhteydet masennukseen

Välimeren ruokavalio sisältää paljon kasviksia, palkokasveja, täysjyväviljatuotteita, kalaa ja vähän tai kohtalaisesti lihaa, maitotuotteita tai alkoholia, oliiviöljyn ollessa rasvan päälähde. Neljässä prospektiivisessa tutkimuksessa löytyi käänteinen yhteys Välimeren ruokavalion ja masennuksen välillä. Tulos on selkeä niin lyhyemmissä kuin pitkäkestoisemmissakin tutkimuksissa, kuten alla olevassa taulukossa näkyy.

Aiheesta on tehty myös kaksi interventiotutkimusta, joista kuitenkin vain toinen tutki masennuksen hoitoa ruokavalion avulla.

Sánchez-Villegas tutkimusryhmineen (2013) tutki osana Predimed-tutkimusta kolmen erilaisen ruokavalion vaikutuksia masennuksen ilmentymiseen: vähärasvaisen ruokavalion, Välimeren ruokavalion pähkinälisällä täydennettynä ja Välimeren ruokavalion ekstraneitsytoliiviöljyllä täydennettynä. Mukana oli 3923 henkilöä ja ruokavaliota tarkasteltiin vuoden välein. Kolmen vuoden seurannassa ruokavalioilla ei ollut merkitseviä vaikutuksia masennuksen ilmentymiseen. Viitteitä siitä kuitenkin oli, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kun tarkasteltiin pelkästään tyypin 2 diabeetikkoja, ero oli merkitsevä pähkinöitä nauttineilla.

Tänä vuonna julkaistu ja suurta huomiota saanut Jacka ym. SMILES-tutkimus oli ensimmäinen, jossa masennusta pyrittiin hoitamaan ruokavaliolla. Australian oloihin muokattua Välimeren ruokavalion tehoa masennuksen hoidossa tutkittiin 12 viikon interventiossa. Tutkittavista toinen ryhmä sai yksilöllistä, ravitsemusterapeutin antamaa ravitsemusohjausta seitsemän kertaa. Toinen ryhmä sai sosiaalista tukea, niin sanottua befriending-tukea, jota käytetään usein psykoterapian tutkimuksissa kontrolliryhmän kohdalla. Siinä koehenkilöiden kanssa keskustellaan neutraaleista aiheista, kuten urheilusta, uutisista tai musiikista, tai pelataan kortti- tai lautapeleja. Tarkoituksena on pitää koehenkilö aktiivisena ja positiivisena, mutta olla käyttämättä psykoterapiaa.

Tutkimuksessa ruokavaliohoito vähensi masennusta merkitsevästi enemmän. MADRS-mittarin mukaiset tulokset on esitetty selkeästi alla olevassa kuvassa. Kaksi vasemmalla olevaa palkkia esittää ravitsemushoidon vaikutusta kolmen kuukauden aikana ja kaksi oikealla olevaa palkkia sosiaalisen tuen vaikutusta.

 

SMILES oli ensimmäinen masennuksen hoitoa ruokavaliolla selvittänyt tutkimus. Kun tutkimuksen tuloksia yhdistetään tietoihin ruokavalion laadun merkityksestä masennuksen ehkäisyssä, voidaan todeta että ravitsemuksesta saattaa tulevaisuudessa tulla tärkeä osa psykiatriaa. Toivottavasti kokonaisvaltaisen hoidon tärkeys osataan huomioida kliinisessä työssä ja jatkossa entistä useamman masentuneen tai mielenterveysongelmista kärsivän henkilön hoitotiimissä on mukana laillistettu ravitsemusterapeutti. Toisaalta täytyy muistaa, että interventiotutkimuksia tarvitaan vielä lisää ja tulokset täytyy varmistaa jatkotutkimuksissa. Tulokset ovat kuitenkin todella lupaavia.

Yhteenveto

Masennuksen ja ruokavalion yhteyksiä käsittelevien tutkimusten erilaiset ruokavalion laadun sekä masennuksen arviointiin käytetyt mittarit voivat tuoda erilaisia tuloksia, mikä vaikeuttaa tutkimusten vertailua. Masennuksen ehkäisyn kannalta terveyttä edistävä ruokavalio on kuitenkin selkeästi suositeltava. Näyttäisi myös siltä, että masennuksen hoidossa ravitsemuksella on tärkeä rooli. Interventiotutkimuksia tarvitaan jatkossa lisää ja niissä tulisi tutkia erilaisia ruokavalioita ja myös, onko ravitsemushoidosta hyötyä muiden hoitojen rinnalla.

Seuraava teksti käsittelee kalan syönnin, välttämättömien rasvahappojen, B12- ja D-vitamiinin sekä folaatin yhteyksiä masennukseen. Voit tilata ilmoitukset uusista postauksista oikean sivupalkin yläosasta.

 

Lähteet ja lisälukemista:

Akbaraly TN, Brunner EJ, Ferrie JE, Marmot MG, Kivimaki M, Singh-Manoux A. Dietary pattern and depressive symptoms in middle age. The Brit J Psychiat 2009;195:408-413.

Akbaraly TN, Sabia S, Shipley MJ, Batty GD, Kivimaki M. Adherence to healthy dietary guidelines and future depressive symptoms: evidence for sex differentials in the Whitehall II study. Am J Clin Nutr 2013;97:419-427.

Chocano-Bedoya PO, O’Reilly EJ, Lucas M, Mirzaei F, Okereke OI, Fung TT, Hu FB, Ascherio A. Prospective study on long-term dietary patterns and incident depression in middle-aged and older women. Am J Clin Nutr 2013;98:813-20.

Hodge A, Almeida OP, English DR, Giles GG, Flicker L. Patterns of dietary intake and psychological distress in older Australians: benefits not just from a Mediterranean diet. Int Psychogeriatr 2013;25:456-466.

Isometsä E. Depressiiviset häiriöt/Depression ja masennuksen käsitteet. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2014, s. 246-286.

Jacka FN, O’Neil A, Opie R, Itsiopoulos C, Cotton S, Mohebbi M, Castle D, Dash S, Mihalopoulos C, Chatterton ML, Brazionis L, Dean OM, Hodge AM, Berk M. A randomised controlled trial of dietary improvement for adults with major depression (the ’SMILES’ trial). BMC Med 2017;15:23.

Käypä hoito: Depressio. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2016.

Konttinen H, Männistö S, Sarlio-Lähteenkorva S, Silventoinen K, Haukkala A. Emotional eating, depressive symptoms and self-reported food consumption. A population-based study. Appetite 2010;54:473-479.

Lai JS, Hiles S, Bisquera A, Hure AJ, McEvoy M, Attia J. A systematic review and meta-analysis of dietary patterns and depression in community-dwelling adults. Am J Clin Nutr 2014;99:181-97.

Le Port A, Gueguen A, Kesse-Guyot E, Melchior M, Lemogne C, Nabi H, Goldberg M, Zins M, Czernichow S. Association between dietary patterns and depressive symptoms over time: a 10-year follow-up study of the GAZEL cohort. PLoS One 2012;7:e51593.

Mäkelä J, Lagström H, Laitinen K. Uusi ruokavalion laadun mittari ravitsemusohjauksen tueksi. Suom Laakaril 2012;67:161-163.

Ouwens MA, van Strien T, van Leeuwe JF. Possible pathways between depression, emotional and external eating. A structural equation model. Appetite 2009;53:245-248.

Rahe C, Unrath M, Berger K. Dietary patterns and the risk of depression in adults: a systematic review of observational studies. Eur J Nutr 2014;53:997-1013.

Rienks J, Dobson AJ, Mishra GD. Mediterranean dietary pattern and prevalence and incidence of depressive symptoms in mid-aged women: results from a large community-based prospective study. Eur J Clin Nutr 2013;67:75-82.

Ruusunen A, Lehto SM, Mursu J, Tolmunen T, Tuomainen TP, Kauhanen J, Voutilainen S. Dietary patterns are associated with the prevalence of elevated depressive symptoms and the risk of getting a hospital discharge diagnosis of depression in middle-aged or older Finnish men.  J Affect Disord 2014;159:1-6.

Sánchez-Villegas A, Delgado-Rodriguez M, Alonso A, Schlatter J, Lahortiga F, Serra Majem L, Martinez-Gonzalez MA. Association of the Mediterranean dietary pattern with the incidence of depression: the Seguimiento Universidad de Navarra/University of Navarra follow-up (SUN) cohort. Arch Gen Psychiatry 2009;66:1090-1098.

Sánchez-Villegas A, Henríquez-Sánchez P, Ruiz-Canela M, Lahortiga F, Molero P, Toledo E, Martínez-González MA. A longitudinal analysis of diet quality scores and the risk of incident depression in the SUN Project. BMC Med 2015;13:197.

Sánchez-Villegas A, Martínez-González MA, Estruch R, Salas-Salvadó J, Corella D, Covas MI, Arós F, Romaguera D, Gómez-Gracia E, Lapetra J, Pintó X, Martínez JA, Lamuela-Raventós RM,

Ros E, Gea A, Wärnberg J, Serra-Majem L. Mediterranean dietary pattern and depression: the PREDIMED randomized trial. BMC Med 2013;11:208.

Tarnanen K, Isometsä E, Kinnunen E, Kivekäs T, Lindfors O, Marttunen M, Tuunainen A. Mieli maassa, mikä avuksi? (Depressio, masennus). Käyvän hoidon potilasversiot. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2016.

THL. Masennus. Päivitetty 9.7.2015.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Helsinki 2014.

Whitaker KM, Sharpe PA, Wilcox S, Hutto BE. Depressive symptoms are associated with dietary intake but not physical activity among overweight and obese women from disadvantaged neighborhoods. Nutr Res 2014;34:294-301.

WHO. Depression. Fact sheet No 369. Päivitetty 02/2017.

Tagged ,

Vastaa