Ravitsemustieteen opiskelu Göteborgissa

Suomessa ravitsemustiedettä voi opiskella Itä-Suomen ja Helsingin yliopistossa. Moni lähtee opiskelujen aikana ulkomaille vaihtoon tai opiskelee varsinaisen tutkintonsa ulkomailla. Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen maisterivaiheen opiskelija Maria Mäkitalo oli viime vuonna vaihdossa Ruotsissa. Tässä blogikirjoituksessa Maria kertoo, minkälaista opiskelu naapurimaassa on. Suurimpia eroja ovat opintojen lyhyempi kesto, ainevaatimukset sisäänpääsyn ehtona ja joukkoruokailun pienempi suosio.

Ruotsissa voi opiskella ravitsemustiedettä kolmella eri paikkakunnalla; Göteborgissa, Umeåssa ja Uppsalassa. Jokaisesta kolmesta yliopistosta valmistuu laillistettuja ravitsemusterapeutteja. Paikkakunta kohtaisia eroja on kuitenkin näiden kolmen välillä, esimerkiksi Umeån sivuilla korostettiin mahdollisissa työpaikoissa enemmän ravitsemusasiantuntijan puolta.

Ravitsemusterapian opiskelu kestää Ruotsissa kolme vuotta eli kandidaattitutkinnon verran, mikä on kaksi vuotta vähemmän kuin Suomessa. Ravitsemusterapeuttien tulee hakea laillista pätevyyttä Ruotsin Valvirasta (Socialstyrelsen). Halutessaan opiskelijat voivat jatkaa kandivaiheen jälkeen suoraan vuoden kestävään maisterivaiheeseen, jonka jälkeen on mahdollisuus hakea vielä tutkimuskoulutukseen.

 

Sisäänpääsy ja opetus

 

Yliopistojen sisäänotossa voi saada pisteitä ylioppilastodistuksesta, aivan kuten Suomessa. Lisäksi jokaiselle koulutuslinjalle vaaditaan tietyt perusvaatimukset kirjoitettujen aineiden suhteen. Esimerkiksi Göteborgissa vaaditaan matematiikka, luonnontieto ja yhteiskuntaoppi. Kaksi kolmasosaa pääsee yliopistoon pelkällä ylioppilastodistuksella ja yksi kolmasosa pääsykokeen kautta.

Göteborgin ravitsemusterapeuttiopintoihin otetaan 37 opiskelijaa. Kuitenkin sillä vuosikurssilla, jolla olin Göteborgissa, oli sillä hetkellä 42 opiskelijaa opiskelemassa. Göteborg on ehkä mainitsemistani yliopistoista terveystieteellisin, sillä opetuksen tarjoaa terveystieteellinen tiedekunta. Umeån ja Uppsalan opetuksen järjestää yhteiskuntatieteen tiedekunta.

Göteborgin saaristo
Göteborgin saaristo

Ruotsissa käytetään hyvin samankaltaisia opetusmetodeja kuin Suomessa; luentoja, seminaareja, ryhmätöitä, itsenäistä opiskelua ja opetuskeittiöharjoituksia. Sisältökin vaikuttaa samankaltaiselta kuin Suomessa, eli opiskelussa keskitytään kansanterveydellisesti merkittäviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen sekä lihavuuteen.

Suomen ja Ruotsin koulutuksien välillä ei sisällöllisesti ole mielestäni suuria eroja. Molemmat sisältävät poikkitieteellisiä opintoja, esimerkiksi farmasiaa, biolääketiedettä, psykologiaa ja elintarviketieteitä. Ruotsissa nämä näkyvät tutkinnossa kuitenkin vain yksittäisinä luentoina. Suomessa meillä on kokonaisia kursseja, jotka on järjestetty toisen tiedealan yksikön puolesta. Suomessa ravitsemustieteen opiskelu kestää lisäksi huomattavasti pidempään.

Ruotsissa tutkintoon ei sisälly vapaavalintaisia opintoja, kun taas Kuopiossa niitä on pakko suorittaa. Göteborgissa on toki mahdollisuus lukea muitakin kursseja, mutta pääainetta lukevat ovat aina etusijalla. Ylimääräisiä kursseja järjestetään enimmäkseen iltaisin ja kesäisin.

Harjoittelujen suhteen Ruotsissa muutamissa kurssikokonaisuuksissa opiskelijat toimivat pari päivää laillistetun ravitsemusterapeutin ohjauksessa terveydenhuollossa ja viimeisenä vuotena pidemmän harjoittelujakson verran. Yhteensä harjoitteluja tulee kolmen vuoden aikana yli 500 työtunnin verran. Kandityö tehdään pareittain kirjallisuuskatsauksena.

Suurin ero oli kurssien laajuuksissa. Ruotsissa kurssien laajuus on yleensä 15 tai 30 opintopistettä, mutta toki ne on pilkottu pienempiin osiin kokonaisuuksien sisällä. Esimerkiksi kliininen ravitsemustiede I on jaettu kolmeen osioon, joista jokaisesta on tentti tai kirjallinen työ. Kurssit arvostellaan asteikolla hylätty tai hyväksytty sekä joissakin kursseissa kiittäen hyväksytty.

Opetussuunnitelma englanniksi
Opetussuunnitelma englanniksi
Opetussuunnitelma englanniksi
Opetussuunnitelma ruotsiksi

Vaihto-opiskelun yllättävimpiä asioita oli ehkä LCHF-ruokavalion, eli vähähiilihydraattisen, alle 50 grammaa hiilihydraattia vuorokaudessa sisältävän ruokavalion toteuttaminen neljän päivän ajan. Kurssilla, jossa harjoitus tehtiin, oli tavoitteina tutustua itselle erilaiseen ruokavalioon, osata ehdottaa ja yksilöllistää ravitsemushoito, soveltaa eri ruokavalioita ja arvioida energia- ja ravintosisältöjä.

Opiskelukulttuuri

Ruotsalaiset tykkäävät todella paljon ryhmätöistä ja opiskelijat lukevat myös ahkerasti kirjoja. Opiskelijat myös pitävät itse usein lukupiirejä pitkin kurssia. Göteborgissa annetaan aina ennen kurssia pdf-tiedostona kurssiopas, joka sisältää tärkeimmät asiat kurssin kannalta, kuten arvosteluperusteet, kurssin tavoitteet ja mitä tulisi lukea ennen luentoa.

Illanistujaiset
Illanistujaiset

Opiskelijat ovat tunnollisia, aivan kuten Suomessa ja pitävät yhteyttä paljon yhteisessä Facebook-ryhmässä. Ravitsemustiede on naisvoittoinen ala myös Ruotsissa, mutta jokaisella vuosikurssilla on yleensä muutama mies. Göteborg pitää yhteyttä muihin ravitsemustieteen kaupunkeihin keväisin järjestettävän Kostbollen-tapahtuman muodossa.

Ruotsin ruokakulttuuri

Ruotsissa kahvittelukulttuuri on ehkä suositumpaa kuin Suomessa. Tosin minun on sitä vähän vaikea verrata, kun olen kotoisin maalta, jossa ei ole kuin yksi kahvila ja kahvittelu ystävien kanssa on useimmiten kotona. Suomessa kahvittelukulttuuri näkyy ehkä pohjimmiltaan enemmän kotona erilaisten leipomusten kera. Göteborgissa kahviloissa on pitkät aukioloajat ja fika-kulttuuri kyllä siis näkyy!

Ruokalautasen kokoinen hagabullen
Ruokalautasen kokoinen hagabullen

Ruokakaupoissa on laajat valikoimat ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita. Ympäristöystävällisyys onkin mielestäni suurin ero Suomeen. Valmisruokia löytyy enimmäkseen pakasteina. Ruokakauppojen valikoimissa ei muuten ole suuria eroja Suomeen verrattuna.

Ruokakaupan rehuosasto
Ruokakaupan rehuosasto

Joukkoruokailua en pahemmin päässyt kokeilemaan, sillä yliopistossa syödään enimmäkseen omia eväitä. Niitä lämmitetään ympäri yliopistoa sijaitsevilla mikroaaltouuneilla. Kurssikavereiden eväissä näkyi usein alusta alkaen itse tehdyt ruoat ja kasvisruokia oli ehkä useammin kuin lihapitoisia ruokia. Erilaisten mausteiden ja yrttien käyttäminen oli myös hyvin yleistä.

Jokaiselta kampukselta kuitenkin löytyy myös ruokala ja siellä tarjonnassa on usein salaattia, joka maksetaan painon mukaan. Vaihtoehtoisesti on lämmin ruoka, kuten esimerkiksi falafelpyöryköitä perunamuusilla. Vaihto-oppilaiden joukossa pääsi tutustumaan myös hieman muihin ruokakulttuureihin. Niihin pääsen tutustumaan lisää, kun menen käymään heidän kotimaassa!

Lounas saaristossa
Lounas saaristossa

Maria Mäkitalo on ravitsemusterapian maisterivaiheen opiskelija, joka on maatalon tyttärenä saanut lähituntumaa maanviljelyksestä aina puimurilla ajosta avomaankurkkupenkin tekoon, sekä jokavuotiseen mustikan poimintaan. Marian vapaa-aika kuluu juoksuharrastuksen ja muun liikunnan parissa.

Tagged

Vastaa